 |
|
|
| |
 |
| |
|
The Locked Ward: Voyages into the Inner Psych of…
|
Nasoni Records (NASONI 113-2 CD)
 The Locked Ward on uusi, mielenkiintoinen tulokas psyke/space/garage/stonerrock rintamalla. Tämä nelimiehinen bändi Englannista on saanut pariin kappaleeseen vahvistukseksi entisen Monster Magnet –kitaristin John McBainin! Kiitoslistalta löytyy mm. Baby Woodrose, On Trial, Dragontears, Spids Nogenhat ja Pandemonica, joten inspiraatiota on saatu ilmeisesti erityisesti Tanskan suunnalta. Tämän myös kuulee, ja ihan positiivisessa mielessä. Kannet ovat Comet Lulun käsialaa. Pidän paljon tämän monta vuotta työstetyn albumin musiikista ja hieman kotikutoisen kuuloisesta äänimaailmasta, mutta pientä hankausta aiheuttaa laulaja ja lauluntekijä Craig John Capps, jolla sattuu olemaan melkoisen erikoinen, räkäisen punk –mainen ääni, joka kuulostaa siltä kuin bongivedet olisi vahingossa jääneet jonnekin kurkkuun pulisemaan. Varsinkin aluksi tämä häiritsee hieman, mutta vähitellen soundiin tottuu, ja voihan laulua pitää myös seikkana joka erottaa The Locked Wardin muista kollegoistaan. Tiedän myös, että monia psykerock –ystäviä, jotka pitävät paljon albumin lauluosuuksista.
Levyn aloittaa psykedeelinen ”Intro to Madness”, jonka jälkeen tulee rankasti rokkaava ja energinen ”Moving at the Page of Valium”, jossa on kunnon kitarasooloilua ja avaruusefektejä. Hurjaa menoa tuoden mieleen varhaisen Monster Magnetin, ja yksi levyn huippuhetkiä! Välillä vähän tunnelmallisempi ”Breaker of Lives and Souls” on kuin On Trialia, ja hieno kappale tämäkin. ”All I See Brightly Is the Darkness” sisältää vähän Baby Woodrosen tyylisiä balladielementtejäkin. ”Voices in My Mind (Head Caverns)” rokkaa taas vähän raskaammin tuoden mieleen mm. Sun Dialin, kovaa kamaa! Lyhyempi ”Am I Sick?” on melankolinen, pienimuotoisempi pala, ja myös ”As They Lay Sleeping (The Defining Art of Self Despondancy)” on tunteellisempaa tavaraa, kunnes alkaa rokata garage –tyyliin. Albumin pisin kappale on lähes 12-minuuttinen ”Words Can Only Echoe (the Sadness the Hours Bring)”, joka alkaa pehmeän melankolisesti ja hypnoottisesti. Ennen viittä minuuttia alkaa fuzzin täyteinen rokkaus, joka muuttuu taas kohta hetkeksi rauhallisemmaksi menoksi. Hyvä, tumma tunnelma, ja kunnon mieltä laajentavaa kitarointia! Levyn lopettaa melkoisen pitkä (8:27) ja kokeellinen ”Voyages into the Inner Psych of…”, joka alkaa pitkällä puheella. Tämä on pelkkää hallusinatorista, reippaasti efektoitua huuruilua, joka tosiaan kuulostaa siltä kuin se tulisi jonkin psykedeelisen mielisairaalan suljetulta osastolta… Huh! Kannattaa tutustua.
www.facebook.com/pages/The-Locked-WARD/143691759023735 |
|
|
|
|
 |
 |
jos haluatte arvostelun
levyistänne (ei nettilatauksia, kiitos!) ja saada ne mahdollisesti
soittoon klubillamme, pyydämme ottamaan yhteyttä:
psychotropiczone(at)gmail.com |
|
|
|
 |
