|
Kuusumun Profeetta haastattelu (08.03.2003)
Porilainen Kuusumun Profeetta on tuonut omaleimaista, progressiivista antiaan
suomalaiseen rock -sceneen jo kohta kymmenen vuotta. Erittäin uudistumiskykyinen
ja monipuolinen yhtye esiintyi aikaisemmin englanniksi nimellä Moon Fog Prophet.
Yhtyeen varhaisempia vaiheita ja tunnelmia käsiteltiin haastattelussa
Colossuksen numerossa 7. Nyt oli mielestäni aika kysellä, mitä Profeetoillemme
nykyään kuuluu. Kysymyksiin vastaili yhtyeen basisti Mikko Elo maaliskuussa 2003.
Soititte ennen melkoisen hurjaa progressiivista rockia ja lauloitte englanniksi.
Mikä sai vaihtamaan rauhalliseen, akustiseen folk-rockiin ja suomen kieleen?
Milloin muutos tapahtui? Tunnen luissani, että muutos ei välttämättä ole
mitenkään lopullinen, mitä itse ajattelette asiasta?
 Mikko Elo: Me emme koskaan ole pelänneet muutoksia. Vuodesta 1994 alkaen - jolloin
aloimme yhdessä soittaa - on ollut selvää, että yksi tärkeimmistä meitä
yhdistävistä ominaisuuksista on kokeilunhalu, seikkailunhalu. Vuonna 1999,
äänitettyämme nyt ilmestyneen Taunting Tin Bells Through The Mammal Void -levyn,
tuntui siltä, että tuolla levyllä yksi polku saavutti päätepisteensä,
huipentumansa, ja oli aika etsiä uutta. Suomen kieleen ja akustisempaan
ilmaisuun siirtyminen ei kuitenkaan ollut minkään periaatepäätöksen seurausta,
vaan pikemminkin luonnollisella tavalla löytynyt uusi polku.
Mitä tulee toiseen kysymykseen, tunne luissasi on varmasti oikea. Kuten sanottu,
emme kaihda uusia suuntia. Luovuutemme rajat eivät ole vielä lähelläkään ja
näin ollen soundimme ja lähestymistapamme musiikkiin kehittyy jatkuvasti -
osittain tietoisten valintojen kautta, mutta pääasiassa kuitenkin sisäisen
liekkimme johdattelemana. Seuraava levymme on kehittelyvaiheessa ja jo nyt
voin paljastaa, että musiikilliset ratkaisut ja yleistunnelma tulee poikkeamaan
merkittävästi kahdesta edellisestä Kuusumun Profeetta -levystä.
Näettekö itse, että kyseessä on sama yhtye kuin ennenkin?
Kyseessä on ilman muuta sama yhtye kuin ennenkin. Ainoastaan sanoitusten
kielen mukaan yhtyeen nimi esiintyy englannin- tai suomenkielisessä asussaan.
Uskoisin, että Kuusumun Profeetta -nimellä julkaistut pari CD:tä ovat
menestyneet paremmin kuin aikaisemmat julkaisunne. Tiedättekö, paljonko niitä on myyty?
Tarkkoja myyntilukuja en tiedä, mutta pienen levy-yhtiön omaehtoisiksi
julkaisuiksi ne ovat myyneet odottamattoman hyvin.
Miten ulkomailla on suhtauduttu suomenkielisiin levyihinne?
Palaute on ollut erittäin positiivista. Tuntuu siltä, että antaumuksellisten
musiikin harrastajien kohdalla minkäänlaista kielimuuria ei ole olemassa.
Jos musiikki aiheuttaa voimakkaita väristyksiä, ei kielellä ole suurta merkitystä.
Italialainen Mellow Records julkaisi hiljakkoin Moon Fog Prophetin levyn
"Taunting Tin Bells Through The Mammal Void", jonka musiikki on samannimisestä
musikaalista, jota esititte Porissa ja Tampereella. Levy on käsittääkseni
nauhoitettu jo ennen kuin vaihdoitte suomenkieleen? Kertokaa jotain musikaalista?
Minkälaisen vastaanoton se sai? Miten sen esittäminen erosi normaalista keikastanne?
Onko suunnitteilla vastaavanlaisia projekteja?
Musikaalia Pilkkaavat tinakellot esitettiin Porissa vuonna 2000 ja Tampereella vuonna 2001.
Kyseessä oli siis näytelmä, joten sen vertaaminen keikkaan lienee turhaa; kyseessähän on
kaksi eri kulttuurin muotoa. Itse olin Pilkkaavat tinakellot -esityksessä muusikkona,
mutta uudemmassa, edellistä suurisuuntaisemmassa Oopperse le Feti le Grande Anaale
-teatteriprojektissamme olin mukana näyttelijänä. Hyvän vastaanoton nämä teatteriproduktiomme
ovat saaneet; Grande Anaalea esitettiin 8 loppuunmyytyä näytöstä ja käsikirjoittaja-ohjaaja
Mika Rättö sai Satakunnan Taidetoimikunnan vuotuisen palkinnon. Jonkinlaisia teatteriprojekteja
tulemme toteuttamaan jatkossakin. Tsekkaa www.moonfogprophet.com/drama.html, sitä kautta
löytyy infoa, kuvia ja jopa traileri teatteriprojekteistamme!
Taunting Tin Bells Through The Mammal Void -levy sen sijaan ei ole Tinakellojen soundtrack,
vaan ennemminkin sama tarina kerrottuna eri tavalla. Levy on tosiaan äänitetty jo ennen
ensimmäistä suomenkielistä levyämme, mutta lukuisien vastoinkäymisten kautta saatiin
julkaistua vasta nyt. Kyseessä on kuitenkin ajaton klassikko, johon tutustuminen avaa
mielestäni syväluotaavamman katsauksen Profeetan maailmaan kuin yksikään muu levymme.
Pari viime kesänä näkemääni keikkaanne sisälsivät myös muutaman hieman hurjemman kappaleen.
Oletin, että ne olisivat olleet myös viimeisimmällä levyllänne "Jatkuvasti maailmaa pelastamaan
kyllästynyt supersankari". Näin ei kuitenkaan ollut, miksi? Onko seuraavalle levyllenne tulossa
yhtään nopeampaa tavaraa?
Suhtaudumme jokaiseen levyyn erillisenä teoksena. Noilla tarkoittamillasi kappaleilla ei ollut
vielä sijaa Supersankari-levyn maailmassa. Kuten jo aiemmin huomautin, seuraava levymme tulee
poikkeamaan edeltäjästään, ja nuo keikoilla kuulemasi hurjemmat kappaleet kuuluvat siihen
materiaaliin, josta olemme tällä hetkellä levyä työstämässä.
Onko "...supersankari" -levystä tulossa vinyylipainosta, kuten edeltäjästään? Oletteko
itse kovia vinyylifriikkejä?
Supersankari-levystä ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa vinyylipainosta.
Emme ole vinyylifriikkejä, julkaisun formaatti on sivuseikka. Vaikka tottahan on,
että vinyylilevyissä on jotakin sellaista estetiikkaa ja arvokkuutta, jota cd-levy
ei pysty tavoittamaan.
Miten kappaleenne syntyvät? Kuka tekee sävellykset? Entä sanoitukset? Mistä ihmeestä
inspiraatio moisiin, syvällisiin sanoituksiin löytyy?
 Kappaleiden synnylle ei ole mitään kaavaa. Eri kappaleiden syntyprosessit poikkeavat
toisistaan suuresti. Joskus kappaleet synnyttävät treenitilanteessa ikään kuin itse
itsensä, jolloin säveltäjää on mahdoton nimetä. Kaikki jäsenet osallistuvat luomisprosessiin
ja kunkin ideat ruokkivat toisten ideoita ja näin kokonaisuus kasvaa osiensa summaa suuremmaksi.
Luomisprosessissa mietitään usein sellaisia asioita kuin kappaleen sisäinen dramaturgia ja
toisaalta sen rooli laajemmassa draamassa, konsertin tai levyn osana. Tärkeintä on ymmärtää
kappaleen ydin, missä on kappaleen voima? Sen voiman esilletuontiin vaaditaan joskus hyvinkin
pitkällinen sovitusprosessi, jossa kaikki yhtyeen jäsenet ovat osallisina. Sävellyksellisiä
ideoita tulee ehkä eniten Rätöltä ja Majaluomalta, mutta jäsenten roolit vaihtelevat suuresti
yksittäisten kappaleiden ja myös laajempien kokonaisuuksien osalta.
Sanoitukset ovat suomenkielisten levyjen osalta lähes sataprosenttisesti Mika Rätön käsialaa.
Rättö kommentoi sanoitusten syntyä seuraavasti: "Sanoitusteni pohjalla on kirjoitustyyli ja
aiheet, jotka ovat alun perin esiintyneet novelleissani ja käsikirjoituksissani. Niistä ne
ovat ikään kuin jalostuneet musiikin vaatimaan muotoon. Kyse on ajan mittaan kehittyneestä
minulle luontaisesta tyylistä, jonka syntyperää on mahdoton määrittää."
Yhtyeenne jäseniä soittaa myös muissa bändeissä. Missä kaikissa?
Rumpalimme Veli Nuorsaari soittaa rumpuja myös Alien Heat -yhtyeessä, joka on ehdottomasti
tämän hetken kovimpia nousevia nimiä maassamme, sekä myös Paine-nimisessä projektissa.
Mika Rättö vaikuttaa nykyisin myös Circle-yhtyeessä ja itse soitan baritonikitaraa
erilaisia soundtrack-projekteja toteuttaneessa Lowlife Rock'n'Roll Philosophers -orkesterissa.
Lisäksi minä ja Mika vaikutamme vahvasti myös Ektroverde-kollektiivissa, jonka improvisaatioon
taipuvainen kokoonpano elää tilanteen mukaan. Myös kitaristi Teemu Majaluoma on silloin
tällöin vieraillut Ektroverdessa. Käsitykseni mukaan hän ei tällä hetkellä vaikuta muissa yhtyeissä.
Mitkä mahtavat olla musiikilliset esikuvanne? Suosikki yhtyeet/artistit?
Musiikillisia vaikuttajia voisi jokainen meistä nimetä lukuisia, mutta koska kaikki
"esikuvat" - niin musiikin kuin esimerkiksi elokuvan tai kirjallisuudenkin puolelta -
suodattuvat musiikkiimme kollektiivisen alitajuntamme kautta, en nyt ryhdy niitä tässä
erittelemään. Vain joitakin nimiä luettelemalla antaisin vääristyneen kuvan vaikuttimista,
koska vaikuttimiahan on todellisuudessa valtava määrä - niin tiedostettuja kuin tiedostamattomiakin.
Mistä levystänne pidätte eniten? Miksi?
Kaikki levymme ovat hyvin tärkeitä, sen hetkisen vaiheemme ajattomia dokumentteja,
joten niiden järjestykseen asettaminen ei olisi oikeudenmukaista. Henkilökohtaisesti
kuitenkin voin sanoa, että Taunting Tin Bells Through The Mammal Void ja Jatkuvasti
maailmaa pelastamaan kyllästynyt supersankari aiheuttavat - kumpikin omalla
ainutlaatuisella tavallaan - kovimmat tunnereaktiot.
Kuinka usein teillä on keikkoja? Oletteko keikkailleet koskaan Suomen ulkopuolella?
Kuinka tärkeätä visuaalinen puoli on esiintymisissänne? Jonkun verran on ainakin erinäisiä
kostuumeja näkynyt...
Viime vuonna teimme hieman vajaat 30 keikkaa, mikä ainakin tällä hetkellä tuntuu
sopivalta määrältä. Ulkomailla emme ole vielä keikkailleet; joitakin virityksiä on
ilmassa, mutta niistä on vielä turhan aikaista puhua.
Suhtaudumme esiintymisiimme dramaturgiselta pohjalta, mikä tarkoittaa esimerkiksi
sitä, että biisilista, puvustus, tms. mietitään tarkoin kokonaisuutta palvelevaksi.
Kappalejärjestys on erityisen tärkeä siirryttäessä konserttitilanteessa tunnelmasta
toiseen niin, että esitys muodostaa ehjän, kokonaisen draamallisen kaaren. Tosin
keikkatilanteessa aistimme myös herkästi toistemme soittoa ja olemme valmiita myös
spontaaneihin ratkaisuihin. Kaiken kaikkiaan ryhmämme vahvuus tulee mielestäni
parhaiten esiin livesoiton intensiteetissä.
Kuusumun Profeetan/ Moon Fog Prophetin tulevaisuuden suunnitelmat?
Mikko Elo: Tällä hetkellä paneudumme seuraavan levyn työstämiseen. Paljon materiaalia on jo
olemassa, mutta uutta tulee ja kuva kokonaisuudesta aukeaa pikku hiljaa. Studioon
menemme todennäköisesti loppukeväästä. Keikkoja teemme seuraavaksi maalis-huhtikuussa
ja shown suunnitteluun keskitytään sitä ennen täysipainoisesti. Paljon suunnitelmia
muhii koko ajan kollektiivisessa tajunnassamme; kyse on vain siitä, milloin on oikea
aika kunkin suunnitelman toteuttamiselle…
Miten kuvailisitte Porin tämänhetkistä musiikillista tilaa? Onko olemassa
joitain uusia, kovia yhtyeitä, jotka eivät ole vielä päässeet muun Suomen tietoisuuteen?
Miten selitätte, että kaupungista on tullut toinen toistaan omaperäisempiä ja
mielenkiintoisempia yhtyeitä jo monta vuotta? Liekö vesijohtovedessä mukana jotain
ylimääräistä, luovuutta kehittävää ainesosaa?
Porin musiikillinen tila on ainutlaatuisen rikas, itse asiassa huomattavan suuri
osa maamme vaikuttavimmista yhtyeistä on porilaisia tai porilaislähtöisiä: Magyar Posse,
Alien Heat, Circle, Deep Turtle… Aivan uusiakin kiinnostavia nimiä on tulossa. Ainoa
selitys Porin ainutlaatuiselle kulttuurikentälle on mielestäni se, että luovuus ruokkii
luovuutta; toisin sanoen erilaista luovuutta omaavat henkilöt inspiroivat toisiaan ja
nimenomaan tästä on mielestäni myös meidän yhtyeemme kohdalla kyse.
Terveisiä/vitsejä/ruokaohjeita/muuta lisättävää?
Profeetan luovuuden liekki palaa kirkkaana ja palaa vielä pitkään. Seikkailu on vasta alkanut.
Paljon kiitoksia Mikolle vastauksista! Jos joku ei ole yhtyeeseen vielä ehtinyt tutustumaan,
kannattaa se mielestäni ehdottomasti tehdä nyt. Tässä yhtyeen tämän hetkinen diskografia:
Moon Fog Prophet/Kuusumun Profeetta:
- I Crackle As I Grow 7" EP (SEEKER1, 1997)
- Dim Dum Sing The Sun CD (META-014, 1998)
- MERN3336 - A Mirror To The Marble-Coated Solar System (META-027, 2000)
- When They Opened Their Parachutes... Silence (1999 META-018CD)
- Kukin kaappiaan selässään kantaa CD (EKTRO-011, 2001)
- Kukin kaappiaan selässään kantaa (special edition 12" EP) (PUU-27, 2002)
- Jatkuvasti maailmaa pelastamaan kyllästynyt supersankari CD (EKTRO-020, 2002)
- Taunting Tin Bells Through The Mammal Void CD (MMP 420, 2002)
Moon Fog Prophet: www.moonfogprophet.com
[ takaisin alkuun ]
| 
